Ihmisen sosioekonomisella asemalla ja etenkin koulutustasolla on mystinen ja yllättävänä voimakas vaikutus kahteen asiaa: elinikään ja tyytyväisyyteen omaan seksielämään. Koulutuksen elinikää pidentävä vaikutus liittyy siihen, että koulutetut ihmiset pysyvät terveempinä, kuin vähemmän koulutetut. Tilastollisesti Ruotsin vaarallisin ammatti on siivoojan työ, sillä siivoojat ovat se ammattiryhmä Ruotsissa, joka kuolee kaikkein nuorimpana. Tämä tietenkin selittyy sillä, että siivoojilla on kaikkein huonoin koulutustaso ja sosioekonominen asema.
Vuonna 1991 35-vuotiaista miehistä ylempien toimihenkilöiden odotettu elinaika oli 5,6 vuotta pidempi kuin työntekijöillä. Samanikäisillä naisilla vastaava ammattiryhmien valinen ero elinajan odotteissa oli 2,8 vuotta (Valkonen 1993). Sairastavuus ja kuolleisuus lähes kaikkiin tauteihin ovat suurempia yhteiskunnan huono-osaisilla parempiosaisiin verrattuna (Valkonen 1995b).
http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/julkaisusarja_b/1997b01.pdf
Sosioekonomisen aseman vaikutus terveyteen alkaa jo lapsuudessa ja jatkuu koko elämän läpi. Ilmiö ei selity kuin pieneltä osin sillä, että rikkaammilla ihmisillä on mahdollisuus parempaan lääketieteelliseen hoitoon, kuin köyhemmillä ihmisillä. Tätä on tutkittu erillisellä tutkimuksella, jossa alemmille sosiaaliryhmille tarjottiin ilmainen ensiluokkainen terveydenhoito, ja se ei poistanut terveyseroja sosiaaliryhmien välillä kovinkaan paljoa.
Yksi selitys koulutettujen terveyteen on siinä, että he omaksuvat nopeammin uuden terveyteen vaikuttavan tiedon. Esimerkiksi on viitteitä siitä, että sydän- ja verisuonisairaudet olivat ennen yleisempiä rikkaammilla ihmisillä, mutta kun tietoja sydäntautien riskitekijöistä alkoi tulla selville, niin koulutetut ottivat vaarin näistä riskitekijöistä muita nopeammin. Kuitenkin pitemmällä tähtäyksellä myös kouluttamattomat omaksuvat tiedon riskitekijöistä ja myös heidän sairastavuutensa näihin sairauksiin väheni, mutta ero koulutettuihin kuitenkin säilyy.
Tämä sama ilmiö pätee myös ylipainoon. Korkeasti koulutetut onnistuvat pysymään hoikempina, kuin vähän koulutusta saaneet.
Siinä missä alimpaan koulutusryhmään kuuluvista miehistä lähes kolmannes (30 %) ja naisista yli kolmannes (36 %) on lihavia, ylimpään koulutusryhmään kuuluvista lihavia miehiä on 14 % ja naisia 16 %. Huomattava on myös se, että korkeasti koulutetuista naisista selvästi suurempi osa pysyy normaalipainoisena (BMI<25) korkeasti koulutettuihin miehiin verrattuna (Pietinen ym 1994).
Naisilla raskauksien on todettu olevan selvä lihomisen riskitekijä (Rissanen ym 1989), mutta korkeasti koulutetut naiset näyttävät pystyvän muita paremmin ehkäisemään lihomista symytysten jälkeen (ks. Rissanen 1997).
Naisten liikunnanharrastuksen yleisyys ei vaihtele koulutusryhmittäin. Sen sijaan hyvin koulutetut miehet liikkuvat muita enemmän vapaa-aikanaan. (Lahelmaym 1994).
http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/julkaisusarja_b/1997b01.pdf
On tietenkin tosiasia, että laihduttava ruoka on kalliimpaa, kuin lihottava ruoka. Rasvaton paisti on kallista, kun taas tarjouslenkissä on rasvaa 20 -30 %. Salaatit ja hedelmätkin ovat loppujen lopuksi kalliita, koska ne sisältävät enimmäkseen vettä. Mutta suurin syy vähän koulutettujen lihomiseen löytynee siitä, että tietoa painonhallinnan menetelmistä on paljon liikkeellä, ja hyvin suuri osa siitä on kaupallista humpuukia. Vähemmän koulutettu laihduttaa ostamalla sauna-vyön, ostoskanavan lihastärisyttimen, laihdutusteetä, ym. Koulutettu ihminen osaa seuloa huuhaan joukosta toimivan laihdutusinformaation.
Kaikki ei kuitenkaan ole kiinni vain terveystiedosta, vaan yleensä menestyneet ihmiset ovat onnellisempia, kuin vähemmän menestyneet. Huono yhteiskunnallinen status tuo stressiä itsetunnosta, ja tämä stressi on sinänsä terveysriski. Stressi mm. heikentää ihmisen immunologista puolustusta. Jonkinasteinen menestys ja toisilta ihmisiltä saatu kunnioitus rauhoittaa ja tasapainottaa ihmisen elämää.
Myös puhdasta älykkyysosamäärää on esitetty syyksi tälle ilmiölle.
Tämä ilmiö ei rajoitu vain terveyteen yleensä, vaan ulottuu myös seksin alueelle. Ylemmillä sosiaaliryhmillä ja koulutetuilla ihmisillä myös seksi sujuu paremmin kuin vähemmän koulutetuilla.
Verrattuina naisiin, joilla oli alempi korkeakoulututkinto oli vähän koulutetuilla naisilla lähes kaksi kertaa suurempi todennäköisyys kärsiä alhaisesta seksuaalisesta halusta, orgasmiongelmista ja seksuaalisista peloista. Miehillä koulutuksen vaikutus ei ollut niin suurta, vain 2/3 Lauman ym.. Samanlaisia tuloksia koulutuksen ja sosiaaliryhmän vaikutuksesta on julkaistu paljon muitakin. Tosin tässäkin tutkimuksessa todettiin kulttuuritekijöiden vaikuttavan huomattavasti asiaan.
Ilmeisesti ei olekaan niin, että liika opiskelu ja älyn jatkuvat käyttö vieraannuttavat ihmisen alkuperäisestä viettien vallassa olevasta sivistymättömästä ja impulsiivisesta ihmisestä, vaan äly ja sivistys ovat oiva apu seksielämälle, eikä estoja kasaava päällysrakenne.
Koulutuksen vaikutus voisi selittyä sillä, että seksi on itse asiassa vaikeaa, ja ihmisillä on kaikenlaisia ongelmia seksin kanssa. Ja koulutetut ihmiset osaavat paremmin ratkoa näitä ongelmia, samalla tavoin kuin he osaavat ratkoa paremmin terveisiin elintapoihin liittyviä ongelmia. Ehkä koulutetut pystyvät paremmin suodattamaan laadukkaan ja oikean tiedon seksuaalisuudesta, erottamaan esimerkiksi asiallista ja laadukasta tietoa sisältävät websivut huonoa tietoa jakavista. Huonoa informaatiota on tällä alueella runsaasti liikkeellä.
Koulutus vaikuttaa huomattavasti myös ihmisten asenteisiin. Yleensä jos ihminen on koulutettu tai nuori, niin hänen asenteensa ovat liberaaleja, vapaamielisempiä. Viime vuosikymmeninä asenteet seksuaalisuuteen ovat Suomessa muuttuneet huomattavasti vapaamielisempään suuntaan. Suomen lähihistoriassa etenkin maaseudulla asuvat ja vähän koulutusta saaneet ovat olleet asenteiltaan hyvin vanhoillisia suhteessa seksiin. Vieläkin suomalaisista kuuluu noin miljoona uskonnollisiin liikkeisiin, jotka suhtautuvat hyvin perinteisen kielteisesti seksuaalisuuteen. Myös vasemmistopuolueiden sisällä on pitkään ollut seksiasioihin konservatiivisesti suhtautuva suuntaus, vaikka muuten vasemmisto yleensä on vapaamielisiin arvoihin enemmän kallistuva ryhmä.
Kohusosiologi Henry Laasanen on kirjassaan Naisen seksuaalinen valta esittänyt, että hyvätuloisilla miehillä on vilkkaampi seksielämä, kuin pienituloisilla. Laasasen mukaan tämä liittyisi siihen, että naiset mielellään suosivat hyvätuloisia miehiä kumppaneina. Tässä kuitenkin joudutaan toppuuttelemaan sosiologi Laasasta, sillä hänen esittämänsä tutkimustulokset voisivat selittyä myös koulutuksen vaikutuksen kautta. Hyvin koulutetut miehet ovat Suomessa yleensä tuloasteikoiden yläpäässä. Itse asiassa matematiikan koulunumerot ennustavat parhaiten miehen tulojen kehitystä työelämässä, sillä insinööriksi tai lääkäriksi pääsy vaatii hyvää matematiikan numeroa. Koulutetut miehet taas menevät mielellään naimisiin koulutettujen naisten kanssa. Ja jos koulutetuilla naisilla ja miehillä on yleensä vähemmän seksiongelmia, niin tästä seuraa myös se, että heidän seksielämänsä on tilastollisesti muita vilkkaampaa.
Lähde:
Sexual Dysfunction in the United States; Prevalence and Predictors
Edward O. Laumann, PhD; Anthony Paik, MA; Raymond C. Rosen, PhD
The Journal of the American Medical Association . 1999;281:537-544. 10, 1999